Jaipur

Namaste! (huomenta, paivaa, iltaa, mita kuuluu, hyvaa kuuluu...)

Saavuttiin toissapaivana siis Jaipuriin illansuussa, ja hotellilla meita odotti pieni surprise: RINKKA! Happyhappyjoyjoy. Hallelujaa. Huoneessa odotti myos toinen pieni yllari: lammin suihku! (ekaa kertaa talla reissulla). Ekana iltana ei tehty paljon mitaan, kaytiin ihan hotellin lahistolla syomassa (liian tulista Nooralle apuva), ja yritettiin vahan kavella kaupungilla. Se tosiaan ei ollu mitenkaan helppoa siella liikenteen seassa, ihan alytonta. Hengissa kuitenkin ollaan edelleen, ihme kylla. Se vahan ihmetyttaa noiden automatkojenkin jalkeen... Liikenteessa kun kulkee isoja autoja, pienia autoja, tuktukeja, polkupyorariksoja, moottoroituja riksoja, kameleita, poneja ja jopa elefantti. Ja aaseja. Ja lehmia ja sikoja ja koiria ja hirveesti ihmisia kavellen ja pyoraillen.

Eilispaiva meni turistikohteita kierrellen, kaytiin alkajaisiks kattomassa Amber (tai Amer) Palace, joka oli taynna norsuja. Niita meni yhtenaisena ketjuna, varmaan kymmenittain, ylos ja alas turisteja kuskaten. Oli ihan hauskaa siella valissa kavella... Taa paikka oli vahan kaupungin ulkopuolella, vaikkakin se kuulemma on capital of Jaipur. Kaupunkiin pain ajellessa pysahdyttiin ihmettelemaan Jal Mahalia, "water palacea", joka tosiaan oli keskella vetta, puoliks sinne uponneena. Seuraavaks paineltiin sitten City Palaceen, joka oli Old Cityn, tai "Pink Cityn" puolella. Taynna turistia kaikki paikat, Amber Palacella tavattiin yks suomalainenkin tytto. Kotoisa olo tuli myos noista venalaisista ja ruotsalaisista. Suurimmaks osaks turistit tais kuitenkin kaikkialla olla muualta tulleita intialaisia. Naitten palatsien jalkeen todettiin etta "no more palaces", ja lahdettiin sellasten sijaan katsastamaan yks temppeli, "monkey temple". Taas hieman kavelya, kun mesta oli vuorten keskella... Eika ne apinat siella temppelissa ollu, vaan siina matkan varrella. Annettiin niille vahan pahkinoita, ja Nooralle tuli paha mieli kun boss-monkey otti koko pussillisen ja yks kipee raukka ei saanu yhtaan. Temppelin alue oli kylla kaunis!

Seuraavaks sitten paineltiin vahan kattomaan tekstiileja, mika oli todella kieroa, koska eihan Noora voi vastustaa kasintehtyja upeita mattoja ja iljettavan kauniita kankaita?! Nahtiin vahan etta miten ne matot syntyy ja aika tutultahan se prosessi naytti. Yks pienenpieni kauniskuvioinen ja pehmonen matto sielta saatto lahtea mukaankin... Saara shoppaili poytaliinoja ja tyynynpaallisia, Nooralle tarttu maton lisaks mukaan viela yks mahdottoman kaunis sari joka saa kotopuolessa toimia iltapuvun kaunistuttajana. Myyntimiehena toimi semmonen ihana, vanhempi mies joka seuraavalla Intianreissullamme kutsu meidat kotiinsa Kashmiriin kylailemaan, saatiin sen yhteystiedot. Mihinkas ajankohtaan seuraava reissu..?

Koska kyseessa oli vuoden viimenen paiva, niin tietenkin meidan kuski siina sitten kyseli etta halutaanko juomisia tai syomisia ja halutaanko lahtea vaikka diskoon, mutta tylsina ja vasyneina todettiin etta taidetaan viettaa ilta ihan vaan hotellilla... Koska se kaveri asiasta kysykin, niin sanottiin etta mielellaan oltais ihan kaksin, ilman hanen seuraansa kyseinen ilta, mutta jonkinlainen kommunikaatiohairio tapahtu kylla tassa kohtaa. Ilta siis meni sujuvasti KOLMESTAAN meidan hotellihuoneessa hengaillen, kuskin juodessa ja syodessa juttuja jotka oltiin jo maksettu hanelle, kun han ne kavi meille ostamassa (Saaran kommentti: olut taalla on 8% ja 0,65l pullossa!). Noorakin joi olutta, rasti seinaan hei. Illan viihdykkeena oli teeveen musiikkikanava ja elokuvakanava, joka naytti ihanan kotoisia amerikkalaisia filmeja. Ja sitten se best part: Saara siis jai toviksi kuskin kanssa kahden ja muutamaan minuuttiin sita ihmiselamassa ehtii tapahtua paljon. Tiivistetaan tapahtumat tahan: "I LIKYE YOU, I WANNA KISS YOU".. Ehh tota jooo... Ei. Siis pain naamaa sanottuna kieltava vastaus. Kommunikaatiohairiot jatkuivat tassa kohtaa jalleen, KOSKA meidan jaatya kahden, alkoi puhelin piipata "I REALLY LUV U. YOU LUV ME NO YAS?". "No, I really don't love you.". Juttu jai EILISEN osalta siihen.

Tanaan lahettiin sitten ajelemaan luonnonpuistoa kohden, tunnelma oli ehka hiukan vaivautunut mutta ihan ok. Nyt tossa tunti sitten tuli taas viestia: "I LIKYE U". Saa nahda meneeko sana kolmannella kerralla lapi, koska tallakin kertaa kieltava vastaus oli erittain selkea. (LUKEEKO MIUN OTSASSA SE IDIOOTTIMAGNEETTI IHAN FOR REAL? Naita ei paase ees Intiaan pakoon, voi jeesus sentaan. Tekee mieli itkea. T: Saara). Mutta siis, taa hotelli on oikein kiva ja odotetaan huomista safaria, aamuseiskalta ois lahto. Jospa nahtais tiikeri! (MUL MUL MUL) Saatiin vietya vaatteitakin pesuun, ihanaa saada puhdasta. JOS tulee puhdasta. Aika raju pesula.

Ja kysymyksiin ruuasta ja vatsan voinnista: Ruoka on kaikkialla samaa, ja valilla on tullu popsittua ihan melkosen tulistakin kamaa. Vatsat on kuitenkin toistaseksi pysyny ihan kunnossa, vaikka eilenkin syotiin samosaa katukeittiosta, ainoona terveysongelmana on ollu Nooran iho joka tais joutua johonkin shokkiin taalla (+henkiset ongelmat?). Pieni hydrokortisonikuuri tais onneks pelastaa tilanteen ihon osalta! Joka aterialla vahan naanleipaa ja tulista kasvissoossia, saattaa alkaa jossain vaiheessa vehnamosso kyllastyttamaan. Ja siita rukousnauhasta: saatii ranteeseen sellanen punakeltanen nauha rukouksen jalkeen. Ja hei Anne ja Kartsu + muut tori-ihmiset: miulle (Saaralle) NAURETTIIN PAIN NAAMAA, kun Delhissa Lotus Temppelilla kuvasin annansilmabegonioita ihan vaan teita varten :( Ne oli kylla aika karseita.

Ai niin, unohdettiin ihan kokonaan etta tahan valmiiseen matkaan kuuluu myos Khajuraho, johon mennaan Agran jalkeen. Siella on jotain eroottista taidetta, kama sutraa kai.

Talla eraa ei kummempia taalta, hyvin menee! Huomenna paastaan tuosta kuskistakin eroon, kun vaihdetaan kulkuneuvo junaan... Hirmusen kiva lukea teijan kommentteja taalla, jatkakaa vahintaan samaan malliin! Kaikenmoista liibalaabaakin on kiva lukea, ei siis tartte mitaan asiaa olla jos tanne tulee hopottelemaan.

Palaillaan!
<3: Noora ja Saara